Kalevala pyhänä kirjana

JUHLASALI
Lauantaina klo 16.00-16.50

Esityksen alussa rinnastetaan muutamia historian tuntemia uskontoja – kalevalaisuus, suomalaisten muinaisuskonto mukaan luettuna – toisiinsa. Tämän jälkeen siirrytään kuvailemaa joidenkin Kalevalan runojen sisältöä siten, kuin niitä kristosofisessa tietoudessa esitetään.


Messujen teema ”Erilaisuuden kohtaaminen ja yhteistyön voima” antaa hyvän lähtökohdan tarkastella miten uskonnoissa, Kalevala mukaan luettuna, on kohdattu erilaisuus ja mihin uskontojen välinen yhteistyö pohjautuu.

Kalevalan runoista esitellään:

• Raudan synty -runo; miten se symboloi alempaa älyelämää ja korkeamman järjen toimintaa. Tässä yhteydessä kosketellaan myös väkivaltaisuuden voittamista.
• Joukahainen – itsenäistä elämänkouluaan aloitteleva ihminen. Joukahaisen kehitys nuorukaisesta aina siihen saakka, kun hän hukuttaa parhaimman itsensä, Kalevalan symbolikieltä käyttäen Aino-siskonsa.
• Lemminkäisen, Ilmarisen ja Väinämöisen luonnekuva.
• Ansiotyöt-runot, joissa Lemminkäisen ja Ilmarisen toimien avulla kuvataan päivä-, uni- ja salatajunnan puhdistamista. Esityksessä kosketellaan näistä vain päivätajunnan puhdistamista.
• Sammon taonta; tästä mm. mielikuvitusta kiehtoneesta kuvauksesta muutama sana. Pyhien kirjojen teksteistä on sanottu, että niitä voidaan avata seitsemällä avaimella ja jokaista avainta voi kiertää vielä seitsemän kertaa. Näin ollen em. Kalevalan runojen tulkinnat eivät suinkaan tyhjennä niiden sisältöä.

Jaakko Kesävuori

kannel@kristosofia.fi
www.kristosofia.fi

Jaakko Kesävuori on eläkepäivien viettoon valmistautuva perheellinen insinööri, joka on viettänyt huomattavan osan vapaa-ajastaan kristosofi sen työn parissa, mm. esitelmöitsijänä. Henkilönä hän on lähes väritön, ehkä hieman tosikko, mutta kuitenkin idearikas ja omasta mielestään myös suvaitsevainen.

(Tämän artikkelin kirjoittaja ei saa sähköpostitse ilmoitusta julkaistuista kommenteista)