Kirjoitettu

Lyhyesti: Mitä on rajatieto?

Rajatieto-sanaa on käytetty jo yli 40 vuotta kuvaamaan ilmiöitä, aatteita, ideologioita sekä muita sen suuntaisia asioita, joita ei voi lukea kuuluviksi perinteisten uskontojen ja filosofioiden tai tieteiden piiriin. Rajatieto käsitetään usein paranormaaleita ilmiöitä koskevaksi informaatioksi, mutta rajatietoon kuuluvat myös henkinen, filosofinen ja hengellinen toiminta.

Viime vuosikymmenten aikana rajatiedon alueella on ollut Suomessa vilkasta. Maailmalta on tullut monenlaisia suuntauksia, samoin niitä on kehittynyt useita myös Suomessa. Toiset suuntauksista ovat tulleet jäädäkseen, toiset pysyneet jonkin aikaa ja jotkut ovat jo unohtuneet.

Usein rajatietoon liittyviin asioihin ja ajatuksiin tutustuminen aloitetaan lehtien ja kirjallisuuden, tv- ja elokuvatarjonnan, itämaisten liikuntamuotojen ja erilaisten vaihtoehtohoitojen kautta. Joillekin kiinnostus rajatietoon herää myös omakohtaisten kummien kokemusten, joillekin sisäisen henkisyyden kaipuun myötä. Kiinnostuksella rajatiedon eri alueisiin on taipumus tarttua verkostomaisesti tuttavasta toiseen.

Termi rajatieto on nykyisin vakiintunut osaksi kirjastojen luokittelujärjestelmää. Käsitteen keksi alun perin Teuvo E. Laitinen vastaavansisältöisen saksankielisen käsitteen pohjalta, ja se löysi paikkansa Tapani Kuninkaan esittelemänä syyskuussa 1975, Kustannus Oy Rajatiedon ja Rajatiedon yhteistyöryhmän (nyk. Rajatiedon yhteistyö ry) perustamisen yhteydessä. Aluksi se oli vain aihepiiristä kiinnostuneiden kirjailijoiden ja harrastajien käytössä, mutta 1980-luvun alussa termi sai lisääntyvää huomiota tiedotusvälineissä, kunnes nimitys vakiintui suomalaiseen kielenkäyttöön siinä määrin, että se hyväksyttiin osaksi kirjakauppojen ja kirjastojen luokitusjärjestelmää (Kuningas, Tapani: “Aktiivinen alkuvuosi” Ultra 3/1995 s. 3; “Rajaton rajatieto” Ultra 4/1995 s. 3 & “Rajatietoa on kaikkien ihmisten elämässä” Ultra 1/1996 s. 3).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *