Tietoisuuden mysteeri teosofiassa

JUHLASALI
Lauantaina klo 13.00-13.50

MINISEMINAARI, luokka 3M, 3.krs
Lauantaina klo 15.00-16.45

”Etsivä ei saa lopettaa etsimistään, ennen kuin hän löytää. Kun hän löytää, hän tulee levottomaksi ja kun hän tulee levottomaksi, hän hämmästyy ja haluaa tietää enemmän ja on lopulta hallitseva koko universumia”
Ote Tuomaan Evankeliumista

Yksilön itsetietoinen aivotajunta on yleisesti ottaen sidottuna ”alempien käyttövälineiden”, fyysisen-, astraalisen- ja mentaalisen olemuksen tiedostamiseen. Ajatus, tunne ja fyysinen aivotajunta on näin alistettu palvelemaan materian loputtomasti muuntuvia muotoja, uskottelemaan kykenevänsä parantamaan maailman.

Tarve uudenlaiselle tietoisuudentasolle

Maailman turmeltuneisuus, rakkaudettomuus ja toisen hyväksikäyttö näyttävät vain lisääntyvän. Ihmisten välinen rakkaus näyttäytyy nautinnon, ahdistuneisuuden, mustasukkaisuuden, väkivaltaisuuden ja itsekkään kiintymyksen temmellyskenttänä. Taloudellinen, byrokraattinen ja poliittinen sorto, kuten rodulliset ja uskonnolliset ristiriidatkin näyttävät vain jatkuvan ja syvenevän, ongelmien muuttaessa vain paikkaa ja muotoja.

Uudenlaisen tietoisuuden tason herättämiselle on ilmeinen tarve. Kuinka sitten voimme saada yksilöllisen aivotajuntamme vastaanottamaan tajunnan korkeiden, henkisten tasojen viestejä? Onko mahdollista kohottaa tietoisuuden astetta, jotta voisimme aivan uudella tavalla tarkastella niin itseämme kuin ympäristöämmekin?

Yksilö monadina, ikuisuusolentona

Teosofia, Aikain Viisaus, kuten teosofit sitä usein kutsuvat, on omalta osaltaan tuomassa kysymykseen uudenlaisen näkökulman, jossa yksilöä tarkastellaan ikuisuusolentona, monadina. Sen mukaan hän aikojen saatossa pukeutuu seitsenäiseen, toinen toistaan karkeampaan muodon ja aineen verhoon, joista alimpana on fyysinen keho.

Tällä ”ikuisuusmatkallaan” tajunnassa, jokaisessa yksilössä asuva tiedostaja, jumalkipinä, käy lävitse erilaisia tietoisuuden tiloja, kunnes se joskus saavuttaa sen kaltaisen tietoisuuden tason, jossa se voi havaita olevansa yksi pisara tajunnan äärettömässä valtameressä. Edellä sanottu on kuitenkin vain Aikain Viisauden välittämää tietoa, joka tulisi muuntaa yksilön itsetietoiseksi tiedostamiseksi.

Ihmiskunnan historian kaikilla eri aikakausilla on omat suuret ja ”pyhät” yksilönsä, jotka omalta osaltaan ovat välittäneet tuolle aikakaudelle sopivaa sanomaa tietoisuuden mysteereistä. Kuitenkin sanoma on lähes poikkeuksetta muuttunut auktoriteettien välittämäksi puisevaksi kirjatiedoksi ja dogmeiksi, ja vain harvalukuinen joukko on kyennyt sisäistämään saamansa tiedon uudenlaiseksi tietoisuudeksi.

J. Krishnamurti

Kun katsomme nykyistä aikakauttamme, nousee esiin mm. yksi kirkas valo, jonka sanomaa tulisi erityisellä antaumuksella pohtia. Kyseessä on J. Krishnamurti, teosofisen Seuran parissa kasvanut intialainen kirjailija ja filosofi, jonka ydinsanomaan sisältyy auktoriteettien ja gurujen seuraamisen hylkääminen. Uudenlaisen tietoisuuden tason saavuttaminen, buddhisen tason kirkkaaseen valoon ja tietoisuuteen pääseminen, edellyttää kaiken opitun kyseenalaistamista.

Krishnamurti kirjoittaa: ”Te tulette omaksumaan ja hylkäämään kaiken auktoriteettien perusteella ja kuitenkaan te ette ymmärrä kaikesta yhtään mitään. Te rakastatte mukavuutta koko ajan, te etsitte lohtua sanoista, auktoriteeteista, jumalista ja dogmeista. Kunpa te käsittäisitte, ettei ole mitään varmuutta; että ainoa, mitä tarvitaan, on ymmärtäminen, silloin eivät sanat, aatteet, kirjat tai entisten jumalien muistot kahlitse teitä.”

Pertti Loiri

Teosofisen seuran jäsen
ploiri@pp.inet.fi

(Tämän artikkelin kirjoittaja saa sähköpostitse ilmoituksen julkaistuista kommenteista)