Rajatiedon Yhteistyö ry

Yhteystiedot

Osoite: Luutnantinpolku 7 LT3, 00410 Helsinki
Avoinna ke-pe 12-18, la 12-14
Puhelin: 
044 – 9792544
Sähköpostiosoite: rajatiedon.erikoiskirjasto(at)gmail.com

[instagram-feed]

Muita rajatietoa koskevia kirjastoja Suomessa

Elonpyörän lainakirjastoBlavatsky-looshin ylläpitämässä kirjastossa on n. 6000 kirjaa; buddhalaisuutta, teosofiaa, filosofiaa, parapsykologiaa, astrologiaa, luontaisterveyttä ja uskontoja. Lainasto on eräs alan uranuurtajista Suomessa.

Ultra-lehden kokoelma – pääosin Kuhmoisten kylämällä sijaitseva maamme suurin rajatiedon käsikirjasto. Ultran kirjasto muodostuu noin kymmenestä eri kokoelmasta sisältäen runsaasti myös erilaisia äänitteitä, elokuvien ja tv-ohjelmien tallenteita jne. tehtävänään aineiston arkistointi tuleville polville. 

Alan kirjastotoiminnan historiaa

Mystiikkaan, esoteeriseen liikehdintään ja supranormaaliin maailmanymmärrykseen erikoistuneita kirjakokoelmien ja yksityiskirjastojen historia juontuu uuden ajan alkuun, oppineiden hylätessä tuolloin vallinneen skolastiikan, ja se huipentui valistuksena tunnettuun ajanjaksoon 1600-luvun lopulta 1700-luvun loppuun, jolloin uudet opit ja ideologiat levisivät merkittävien yliopistokaupunkien välillä. Suomeen vaikutteet virtasivatkin yleensä Turun kautta, johon perustettiin vuonna 1640 maamme ensimmäinen yliopisto Turun akatemia, jonka kirjastotoiminta periytyi vuonna 1276 perustetulta tuomiokirkkokoululta, Turun kymnaasilta.

Nämä murrokset mahdollisti kirjapainotaidon leviäminen, jonka ansiosta oppineet saattoivat levittää ajatuksiaan aiempaa laajemmalle ja syntyi kirjakokoelmia. Ensimmäisenä ajattelutapa alkoi muuttua lääketieteessä, jonka piirissä alettiin nojautumaan auktoriteettien sijaan kokemusperäiseen tietoon. Lääketieteen vallankumouksessa edelläkävijöitä olivat Paracelsus, Andreas Vesalius ja Michael Servetus, joka poltettiin roviolla julkaistuaan päätelmänsä. Tätä seurasi kopernikaanisen vallankumouksen käynnistyminen tähtitieteessä, jonka edustaja Giordano Bruno poltettiin roviolla vuonna 1600. Samaan aikaan katolisen kirkon sisällä nousi henkisiä liikkeitä ja sen kanonisoinnissa alettiin painottaa analyyttista tutkimusta; syntyi yliluonnollisen käsite eivätkä elämänkerralliset tiedot enää riittäneet vaan selittämättömien tapahtumien tuli läpäistä luotettavana pidetyt tutkimukset ennen kuin ne voitaisiin julistaa uskonnollisessa mielessä ihmeeksi.

1500-luvulla puolestaan Euroopan ylimystö näytti esimerkkiä kiinnostuksessa astrologiaan ja salatieteisiin hyödyntäen esimerkiksi John Deen, Michel de Nostredamen, Brigitta Andersdotterin sekä Edward Kelleyn palveluita. Uuden ajan alussa uusplatonismista vaikutteita saaneita esoteerisia oppeja ja rituaalimagiaa tietyssä määrin suvaittiin myös kirkollisissa piirissä, vaikka se vaati paljon tasapainottelua kiistanalaisuutensa vuoksi. Elettiin aikoja, jolloin esimerkiksi Suomessa työskennelleen katolisen kirkon munkin Johannes Paulin sallittiin käyttää vastamagiaa yhtenä eksorsismin välineenä, vaikka hän oli itsekin kerran lähellä joutua tuomituksi. Myöhemmin suomalainen Paracelsuksen seuraaja Sigfridus Aronus Forsius joutui vakavampaan selkkaukseen kirkon kanssa astrologian, kädestäennustamisen ja muiden salatieteiden harjoittamisen takia.

Suomeen varhain saapuneista alan kirjallisista virtauksista päällimmäiseksi nousee kuitenkin alkemistinen kirjallisuus. Alkemia oli tuohon maailmanaikaan osa akateemista valtavirtaa ja päätyi jopa osaksi 1600- ja 1700-lukujen akateemikkojen opintoja. Alkemian saavuttama asema heijastui aikansa sivistyneistön kirjakokoelmiin. Esimerkiksi 1700-luvulla Turun piispan Karl Fredrik Mennanderin omistama aikansa suurin yksityiskirjasto sisälsi huomattavia määriä alkemistista kirjallisuutta. Hänen jalanjäljillään alkemistisen kirjallisuuden keräilijänä toimi piispa Jakob Gadolin ja hänen pojastaan tuli myöhemmin merkittävin suomalaisen kemiantutkimuksen pioneeri. Heidän säilynyt sukukirjastonsa kuuluu nykyään UNESCO:n rekisteriin.

Mielenkiintoisena kirjallisena anekdoottina Suomen historiassa ovat myös Pohjanmaan mystikoiden julkaisut, jotka noin vuosina 1780–1830 Pohjanmaan seudun käsityöläiset, kirjurit ja talonpojat julkaisivat ja levittivät käsin kirjoitettuna suomenkielisenä aineistona, koska sensuuri kielsi maallisen ja hengellisen reformikirjallisuuden levittämisen, jollaiseksi Jakob Böhmen mystiikkaa koskeva kirjallisuus katsottiin. Nykyisin yli 16000 sivua ja 200 nimekettä käsittävää mystikkojen aineistokokoelmaa säilyttää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Noihin aikoihin myös Emanuel Swedenborgin tuotanto nousi merkittäväksi kirjallisuuden kenttään laajalti vaikuttavaksi tekijäksi. Swedenborg kiinnostui 1700-luvun jälkipuolella supranormaalista, transsendenssistä ja mystisistä kokemuksista taivaallisine näkyineen. Swedenborgilaisuuden vaikutteet alkoivat näkymään aikalaisten akateemisessa ja mystisessä tuotannossa, myös Suomessa. 1800-luvun alussa Ruotsissa, jonka osana Suomikin tuolloin oli, sai alkunsa Swedenborgilainen kirjasto.

Ensimmäinen nykyisen Suomen alueella toimiva rajatiedon kenttään kuuluva kirjasto perustettiin 1890-luvulla. Kyse on nykyisestä Teosofisen Seuran kirjastosta, joka kuvailee itseään perustellusti alan vanhimmaksi erikoiskirjastoksi Suomessa. Kirjastotoiminta sai alkunsa kesällä 1896 Anna Malmin ja prokuristi John Backmanin lähetettyä suomalaisille teosofeille kiertokirjeen, jossa ehdotettiin teosofisen kirjaston ja lukuhuoneen perustamista Helsinkiin.

15. syyskuuta 1896 hotelli Kämpissä kokoontuikin ehdotukseen tarttunut kymmenpäinen joukko teosofeja, joiden aloitteesta perustettiin Teosofiska Biblioteket i Helsingfors, johon kuului tuossa vaiheessa kolmisenkymmentä nidettä. Hankkeen rahoittamiseen osallistui noin 30 henkilöä ja kolmihenkisen toimikunnan toteuttamana 10. tammikuuta 1897 kirjasto avasi ovensa osoitteessa Uudenmaankatu 15.

Kirjastosta muodostui aikansa teosofisen toiminnan keskuspaikka ja avaamista seuraavana keväänä ylioppilaat Herbert Silander ja Pekka Ervast vuorottelivat lukuhuoneen luennoitsijoina. Kesäkuussa 1897 kirjasto siirtyi osoitteessa Mariankadun 12 sijainneeseen huoneistoon. Jo muutamaa vuotta myöhemmin alan kirjastotoiminta lähti laajenemaan muille paikkakunnille, ensimmäisenä vuonna 1900 Viipuriin. 1900-luvun alussa osoitteeseen Albertinkatu 34 muuttanut Teosofinen kirjasto oli jo laajentunut lähes tuhanteen niteeseen.

Alan kirjastotoiminnan pioneeri Pekka Ervast

Kirjallisesti äärimmäisen tuottelias Pekka Ervast oli monella tapaa keskeinen henkilö myös alan kirjastotoiminnan kehittämisessä Suomessa, vaikka joukosta nousee myös muita merkkihenkilöitä kuten kirjastonhoitaja Helmi Rissanen. Vuonna 1912 Pekka Ervastin esityksestä muodostettiin keskuskirjasto Suomen teosofiselle liikkeelle. Näin perustettiin Blavatsky-kirjasto, joka noin kymmenen vuotta myöhemmin käsitti jo lähes 1500 nidettä, joka jakaantui lainakirjastoon ja suppeampaan käsikirjastoon. Kirjastolle määriteltiin jo varhain käyttösäännöt ja tavoitteet, jonka mukaan sitä saattoivat käyttää kaikki teosofian ja sitä lähellä olevien alojen tutkijat. 25 vuotta perustamisestaan kirjaston kokoelmissa oli jo lähes 3000 nidettä, johon oli tosin laskettu myös aikakauslehdet ja vihkoset.

Vuonna 1920 teosofinen toiminta Suomessa kuitenkin jakautui jälleen Pekka Ervastin perustettua Ruusu-Ristin, johon liittyi välittömästi 180 jäsentä Teosofisen Seuran Suomen osastosta ja siellä käynnistyi myös aktiivinen kirjastotoiminta. Pekka Ervastin oma laaja tieteellinen kirjasto kuitenkin tuhoutui tulipalossa vuonna 1939. Blavatsky-kirjastonkin teokset olivat lähellä tuhoutua sodan pommituksissa, mutta ne pelastuivat kokoelmien siirtämisen ansiosta.

Nykyisin Suomessa toimii muutamia suurempia erikoiskirjastoja, joiden kokoelmat palvelevat rajatiedosta tai sen tietyistä osa-alueista kiinnostuvia henkilöitä. Esimerkiksi Teosofisella seuralla on kokoelmissaan yli 5000 nimikettä. Teosofisen kirjaston käyttö on seuran jäsenille ilmaista, muilta peritään viiden euron aloitusmaksu. Teosofisen Seuran Blavatsky-looshilla on noin 6000 nimikkeen kirjasto. Ruusu-Ristin kirjastolla on puolestaan noin 4500 nimikettä, joista yli puolet on käsikirjastossa. Vuonna 1957 avatulla Donner-instituutin kansainvälisellä Steinerkirjastolla on puolestaan 90.000 nidettä. Alan kirjallisuudesta kiinnostuneet ovat hyötyneet paljon myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta sekä Studiumin kirjastosta.

Lisäksi Suomessa toimii mm. Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kokkolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Porvoossa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa alan paikallisyhdistysten pyörittämiä, eri aiheisiin erikoistuneita pienkirjastoja.

Palvelut & hinnat

Lainaus: Maksuton
Laina-aika: 30 päivää
Lehtien laina-aika: 14 päivää
DVD-levyjen laina-aika: 14 pv
Uusimismahdollisuus: 2 krt
Maksimimäärä lainoja: 5 kpl
Kirjaston asiakasmaksu: 5€
Asiakkuus jäsenille: Maksuton
Varausmaksu: Vapaaehtoinen
Myöhästymismaksu: 0,2€/kpl/pv
Kaukolainat: 5€ postimaksu
Tulosteet/kopiot: 0,5€/sivu
Tee-/kahvimaksu: 0,8€
Vapaaehtoinen WC-maksu: 0,5€
Muovikassit: 1€ / kpl
Poistokirjat: 0,5€-20€ / kpl

Hinnat  sisältävät ALV:n 24%. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin.

Tuntivuokra: 20€/tunti
Tuntivuokra jäsenhintaan: 10€/tunti
Tuntihinta arkisin 9-17: -10%/tunti
Tuntihinta la 12-14: 24€/tunti
Jäsenille la 12-14: 12€/tunti
Tuntihinta väh. 5 tuntia: 18€/tunti*
Jäsenille väh. 5 tuntia: 9€/tunti*
Tuntihinta väh. 10 tuntia 16€/tunti*
Jäsenille väh. 10 tuntia: 8€/tunti*
Tuntihinta väh. 15 tuntia: 15€/tunti*
Jäsenille väh. 15 tuntia: 7,5€/tunti*
Tuntihinta väh. 20 tuntia: 14€/tunti*
Jäsenille väh. 20 tuntia: 7€/tunti*
*La 12-14 (ja heinäkuuta lukuun ottamatta ke-pe 17-18) välisenä aikana alennettuihin hintoihin lisätään 2€/tunti jäsenille, 4€/tunti muille.
Hinnat sisältävät ALV:n 24%. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin.

Laina-ajat

Kirjat: 30 päivää
Lehdet: 14 päivää
DVD-levyt: 14 päivää
Uusiminen (max): 2 krt
Lainoja (max):
5 kpl
Lehtien uusimmat numerot ja käsikirjaston kirjat ovat luettavissa tiloissamme. Lainat voi ilman palautusta uusia enintään kaksi kertaa sähköpostitse, puhelimitse tai Facebook-sivujen välityksellä.

Palveluhinnasto

Lainaus: Maksuton
Kirjaston asiakasmaksu: 5€
Asiakasmaksu jäsenille: Maksuton
Varausmaksu: Vapaaehtoinen
Myöhästymismaksu 0,2€/kpl/pv
Kaukolainat: 5€ postimaksu
Tulosteet/kopiot: 0,5€/sivu
Muistitikku: 10€
Tee-/kahvimaksu
: 0,8€
Vapaaehtoinen WC-maksu: 0,5€
Muovikassit: 1€ / kpl
Poistokirjat: 0,5€-20€ / kpl

Hinnat  sisältävät ALV:n 24%, elintarvikkeissa 14%. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin.

Ääretön-lehden hinnat

2020-2021 numerot: 12€
2020-2021 numerot jäsenille: 9€
2019 numerot: 10€
2019 numerot jäsenille: 7€
Vanhemmat numerot: 5€
Hinnat sisältävät ALV:n 10%. Hintoihin lisätään postikulut, uusi tilaaja voi kuitenkin saada uusimman numeron tutustumishintaan ilman postikuluja. Tapahtumissa voivat olla voimassa eri hinnat.
Laskutustili: FI4410143000207742

Tilojen vieressä olevalla parkkipaikalla on asiakkaille varattu vieraspaikkoja. Malminkartanonaukion laidalla pyritään pitämään opastelinettä.

Helsingistä P-junalla Myyrmäen suuntaan. Tikkurilasta I-junalla lentoaseman kautta. 
→Poistu Malminkartanon asemalla, josta on noin 350 metrin matka Malminkartanonaukion suuntaan.
Busseilla 37 ja 39 Helsingistä 
→Poistu Malminkartanon kohdalla bussista 37 ja Puustellintien pysäkillä bussista 39 
Bussilla 39 Myyrmäestä 
→Jää pois Puustellintien pysäkillä

Kysy kirjastonhoitajalta – kirjastoalan yhteinen palvelu, josta saat vastauksen sähköpostiisi. Tutustu myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palveluun.

Lainaa, tutki ja käytä kirjallisuutta verkossa.
eKirjasto – kaikkien kirjastojen e-aineistot.
Monihaku – valtakunnallinen kirjastojen yhteinen haku
Makupalat.fi – päivittyvät kokoelmat, myös rajatieto.
Finna – kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistoja.

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot – Tutki ennen vuotta 1930 ilmestyneitä lehtiaineistoja. Jo yli miljoona sivua sanomalehtiä! Hakemistossa luokiteltuna esim. ajatustenluku, mytologia, taikausko, taikuus ja ennustaminen sekä spiritismi.

Muita rajatietoa koskevia kirjastoja Suomessa

Teosofisen Seuran kirjasto – Helsingissä sijaitseva alan vanhin erikoiskirjasto Suomessa, jonka siemenet kylvettiin varhain 1890-luvulla ja avattiin vuoden 1897 alussa. Toiminnasta haarautunut myös ruusuristiläinen kirjasto Helsingin Punavuoressa.

Åbo Akademin säätiön alaisuudessa toimiva Donner-instituutin Steinerkirjasto – 1957 perustettu Pohjoismaiden suurin uskontotieteellisen kirjallisuuden erikoiskirjasto, joka sisältää myös harvinaista rajatiedon kirjallisuutta, tarkoituksenaan tukea erityisesti mystiikkaa ja esoterismia koskevaa tutkimusta.

0